Halssilan työmaalla

Halssilasta on matkaa Jyväskylän keskustaan kolme kilometriä. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön alueella. Asukkaita alueella on noin 5 200. Lähellä sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Vuonna 2009 rakentui uusia taloja Pohjois-Halssilaan. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta.

Työtä tehdään Halssilassa lumen ja pakkasen keskellä. Raivaussaha on vaihtunut moottorisahaan. Erilaiset taudit vaivaavat toisinaan lähimetsien puita. Halssilan työmaalta löytyi mäntykääpää ja tervasrosoa.

Männynkääpä on valkolahottajiin kuuluva sieni, jonka aiheuttama laho on korroosiolahoa. Kääpä on päältä tummanruskea, karkeakarvainen ja mahdollisesti osaksi jäkälien peitossa. Käävän alapinnalla oleva pillikerros on kanelinruskea. Sienen tartunta tapahtuu sydänpuuhun ulottuvista haavoista. Tällaisia haavoja syntyy esim. runsaslumisina talvina lumenmurtojen seurauksena. Käävän tartunta vaatii männyn sydänpuuhun asti ulottuvan vioituksen. Normaalia kiertoaikaa vanhemmat männiköt ovat erityisen alttiita männynkäävän lahotukselle. Perinnöllisesti vahvaoksaiset männyt ovat alttiimpia männynkäävän laholle kuin ohutoksaiset. Lajia esiintyy koko maassa.

Sienet P. pini ja C. flaccidum aiheuttavat männyssä tervasrosoa. Tauti aiheuttaa laajoja, pitkänomaisia, tummia, pihkaisia koroja kaikenikäisten mäntyjen runkoon ja oksiin alentaen etenkin tukkipuun määrää ja laatua. Usein sieni tappaa puun latvan koron yläpuolelta ja toisinaan koko puun, jos koro esiintyy puun tyvellä. Taudille tyypillisiä ovat myös yksittäiset kellastuneet myöhemmin ruskettuvat oksat männyn latvuksessa sienen itiöinnin aikaan kesäkuussa. Tervasroso on eräs yleisimpiä ja pisimpään tunnettuja männyn tauteja Suomessa. Tervasrosoa tavataan koko maassa.

Kuvia löytyy täältä.